KÄSITETAIDE
Sanomalehtiparodia "Masennusposti – DAILYhateMAIL" (2019)
Tampereen taidemuseon kokoelmassa
Installaatio "Yrittäjän ehtoollinen" (2019)
|
Teos kuvaa sitä täydellistä tyhjyyden tunnetta joka seuraa, kun ihminen on uhrannut terveytensä työlle. Palkintoa ei olekaan luvassa.
Jätesäkin päälle asetellut Kelan ja Verohallinnon dokumentit avaavat byrokraattista prosessia, jonka työkykynsä menettävä ihminen käy läpi. Jätesäkistä kurkistava Journalistiliiton maksumuistutus ilmaisee pelkoa oman ammatillisen minän kuolemasta. Tyhjä viinipullo on ainoa yrittäjätaipaleella saamani ’yritystuki’. Sen antoi Osuuspankin virkailija, kun avasin yritystilin. Pullo, sekä tyhjä purkillinen rauhoittavia lääkkeitä kuvaavat sitä yksinäisen kauhun tunnetta, jota olen kokenut yrittäessäni elättää itseni haastavalla alalla vaikeasti masentuneena. Teos on sijoitettu lattiatasoon vertauskuvana pohjalle putoamisesta. Valokuva, jossa on oma lapsuuskuvani upotettuna runonsäkeeseen (”Helene Schjerfbeckillä ei ollut lapsia”) viittaa kahteen prioriteettiin, joita niin monen uranaisen voi olla vieläkin vaikea yhdistää: saada tunnustusta työstään JA elää perhe-elämää. Mainitsen nimenomaan Schjerfbeckin, sillä ihailen häntä ja mielestäni voidaan sanoa, että nykypäivän naistaiteilijat ovat tyttäriä, joita hän ei koskaan saanut. |
MAALAUKSET
VIDEOTEOKSET
"TRAUMALIVE: Seuraamme toimittaja Sonja Huhtaniskan mielenterveyden murenemista hetki hetkeltä" (2020).
Kesto: 1 min 22 sek. Audio alkaa noin 10 sekunnin kohdalla.
Kesto: 1 min 22 sek. Audio alkaa noin 10 sekunnin kohdalla.
Traumalive on osa Masennusposti-konseptia. Videoteos ironisoi hedelmätöntä somekeskustelukulttuuria, mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja sekä medialle tyypillistä ”seuraamme hetki hetkeltä”-raportointia, jossa turhimmillaan kuvataan lumisateen kaltaisia ilmiöitä.
Teoksen aiheena on traumatakauma. Kuvakerronta havainnollistaa takauman aikana tapahtuvaa identiteetin hajoamista: arki-minän ja trauma-minän liukumista irralleen.
Videon taustalla soi hidastettu teknobiitti, jonka tahdissa vääristynyt ääni toistelee: ”Kiihotu. Pelkää. Syyllisty. Häpeä. Vitun sekopää”. Tämä on trauma-minän ääni.
Samalla toinen, flegmaattinen ja välinpitämätön ääni lukee yhä uudelleen OmaKanta-palvelusta lääkärikäynnin selostusta: ”Potilas kertoo olevansa lääkevastainen.” Tämä ääni edustaa järjestelmää, josta monet eivät saa oikeanlaista apua.
Teoksen aiheena on traumatakauma. Kuvakerronta havainnollistaa takauman aikana tapahtuvaa identiteetin hajoamista: arki-minän ja trauma-minän liukumista irralleen.
Videon taustalla soi hidastettu teknobiitti, jonka tahdissa vääristynyt ääni toistelee: ”Kiihotu. Pelkää. Syyllisty. Häpeä. Vitun sekopää”. Tämä on trauma-minän ääni.
Samalla toinen, flegmaattinen ja välinpitämätön ääni lukee yhä uudelleen OmaKanta-palvelusta lääkärikäynnin selostusta: ”Potilas kertoo olevansa lääkevastainen.” Tämä ääni edustaa järjestelmää, josta monet eivät saa oikeanlaista apua.
VALOKUVAT
RUNOUS
I II |
III |
Kiitos inspiraatiosta |
VIDEOSARJA: ATELJEEPÄIVÄKIRJA
|
|
|